Kassavirta-ajattelu 11: Elämänasenne2.7.2021 | © Talousteema OyKassavirta-ajattelu on elämänasenne. Se on ymmärrys, että menot eivät voi olla tuloja suuremmat. Se on periaate, että raha ratkaisee. Tärkeintä ei ole voitto vaan reilu kassavirta. Jos tulot ovat suuremmat kuin menot, jotakin jää säästöön. Se on pesämuna tulevaisuuden varalle. Voittovarat eivät ole säästökassa, mutta pankkitilillä oleva rahamäärä on.Ihmiset ovat erilaisia. Toiset säästävät ja toiset tuhlaavat.
Joillakin ihmisillä rahat valuvat sormien väleistä. Mitään ei jää jäljelle. Joillakin ihmisillä tämäkään ei riitä, vaan rahaa on saatava velaksi, että voi elää leveämmin kuin on varaa.
Sitten on niitä, jotka osaavat mitoittaa menonsa tulojen mukaan. Tästä yliampuva muoto on itaruus. Mitään ei anneta muille, ellei ole pakko, ja kaikki vaaditaan itselle, mikä suinkin on irti revittävissä. Ihmissuhteet kärsivät saituudesta niin, että se kääntyy itseään vastaan. Saiturille jäävät huonot kortit käteen.
Kassavirta-asenteen perusteena on kassavirtalaskenta, joka mittaa tulevaa ja lähtevää rahaa sekä näiden erotuksena syntyvää säästöä. Kun kassavirtalaskentaa käytetään menneisyyden rahavirtojen mittaamiseen, laaditaan kassavirtakirjanpitoa. Kun sitä käytetään tulevaisuuden rahavirtojen mittaamiseen, laaditaan kassasuunnittelua.
Puhun siis tulevaisuuden rahavirtojen mittaamisesta enkä niiden arvioimisesta, ennustamisesta tai budjetoimisesta. Kassavirta on niin yksinkertaisen selkeä asia, että siihen liittyviä tapahtumia voidaan kirjata tulevaisuuden päivämäärille samalla tavalla kuin kirjanpidossa kirjataan tapahtumia menneisyyden päivämäärille.
Kassasuunnittelussa on kysymys huolehtimisesta, että raha riittää tulevaisuudessa. Tämä merkitsee yrityksen johtamisessa paljon enemmän kuin menneisyyden voittokehitys sekä yrityksen arvo nykytilanteessa.
Tehokas johtaminen edellyttää kassavirta-asennetta. Se on säästämisen ja investointien huolellista harkitsemista. Ne on pyrittävä pitämään tasapainossa niin, että investoinnit toteutetaan mahdollisimman suurelta osin etukäteen kerätyin säästöin ja mahdollisimman vähäisessä määrin lainaa ottamalla, joka on jälkikäteen suoritettua säästämistä.
Omarahoitusosuuden suuruus ja investoinnin ajoitus ratkaisevat investoinnin riskipitoisuuden. Investoinnit on ajoitettava suhteessa säästämiseen, yrityksen kasvumahdollisuuksiin, myynnin sesonki- ja kausivaihteluihin sekä yleiseen taloustilanteeseen. Investoinnin tulisi valmistua suunnitellussa ajassa ja siitä saatavien lisätulojen kertymisen pitäisi alkaa heti investoinnin valmistuttua.
Kassavirta-ajattelu on suhtautumista rahaan. Se ei tarkoita rahan asettamista elämän tärkeimmäksi asiaksi ja sen ansaitsemista elämän tarkoitukseksi. Raha on vain mittaväline. Se ei ole hyvä eikä paha, mutta se on erinomainen mittaväline, kunhan se on reaalista rahaa eikä rahaksi arvioituja ilmiöitä.
Esimerkiksi pörssiosakkeilla on raha-arvo, joka perustuu pörssikaupan myyjien ja ostajien arvioihin. Pörssiarvot eivät ole todellista rahaa. Ne realisoituvat vasta sijoituskohteita myytäessä.
Palkkojen, verojen sekä tavara- ja palveluostojen maksut tapahtuvat todellisella rahalla. Ytimenä ovat yrityksissä tehdyt työsuoritukset ja oivallukset. Työn lisäksi myös ideoista syntyy arvoa, joka voidaan hinnoitella tuotteita myytäessä ja näin niistä syntyy reaalista kassavirrassa kulkevaa rahaa.
Kassavirta-ajattelu on yritysjohdon elämänasenne ja se on yrityksen menestymisen avain. Jos yritysjohto huolehtii joka päivä siitä, että yrityksen rahat riittävät tulevaisuudessa, yrityksen toiminta jatkuu. Jos rahat loppuvat, myös toiminta loppuu.
Kaikki toiminta vaatii rahaa – tämä ei ole pelkästään yritystoiminnan ominaisuus. Esimerkiksi tamperelaisen jääkiekkoseura Tapparan pelaaminen loppuu, jos sen rahat loppuvat. Silloin ei ole varaa maksaa harjoitusten jäävuoroja eikä vuokrata busseja vieraspeleihin matkustamiseksi. Tämä koskee liigajoukkueen pelaamista ja myös aloittavien pikkujunnujen harrastuspelaamista.
Kassavirta-ajattelua ja -asennetta tarvitaan kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Yhdistysten on saatava jäsenmaksunsa riittämään samoin kuin valtion ja kuntien on saatava verotulonsa riittämään. Uskontoakaan ei voida harjoittaa ilman rahaa. Poliittiset puolueet eivät voita äänestäjien tukea ilman rahaa.
Onhan se kummallista, että valtio, kunnat, seurakunnat, puolueet ja yhdistykset laativat kirjanpitoja, joilla selvitetään, kuinka paljon ne ovat tuottaneet voittoa. Tässä olisi paikka sanoa kuten lapsi sadussa: ”Keisarilla ei ole vaatteita”.
Jokaisen ihmisen yksityistaloudessakin on sija kassavirta-asenteelle. Perheen palkat tai eläkkeet on saatava riittämään ruokaan, asumiseen ja muiden tärkeiden menojen maksamiseen. Säästämistä tarvitaan, jos perhe aikoo ostaa esimerkiksi asunnon.
Kassavirta-ajattelu tulisi olla peruskoulun oppiaine. Siinä voitaisiin opettaa tulojen ja menojen kirjaamista sekä suunnittelua. Siihen voisi sisältyä säästämisen ja pitkävaikutteisten hankintojen keskinäisen suhteen arviointia. Oppilaiden pitäisi myös käsittää, että raha ei kasva puussa vaan sitä voi saada työllä ja ideoilla. Tällainen opetus vähentäisi ylivelkaisten määrää, joka on viime vuosina nopeasti lisääntynyt.
Tämä on viimeinen kirjoitus kassavirta-ajattelua käsittelevästä yhdentoista kirjoituksen sarjasta. Pyrin näillä kirjoituksilla havainnollistamaan, miten moneen asiaan kassavirtalaskenta soveltuu. Se on parempi laskentamenetelmä kuin tuloslaskenta, joka on nykyisen kirjanpitolain ja tilinpäätösdirektiivin perustana ja kirjanpidon vallitseva menetelmä.
Uskon, että maailma muuttuu myös yritysten talousasioissa, vaikkakin hitaasti. Edellinen suuri muutos tapahtui lähes 50 vuotta sitten, kun silloin annetussa kirjanpitolaissa säädettiin uudesta laskentaperusteesta. Sitä edeltävä laki perustui taseyhtälöteoriaan ja 1970-luvulla tämän tilalle tuli tuloslaskentateoria. Myöhemmin teoria on väljähtynyt, kun byrokraattiset säännöt ovat sen vesittäneet. Tuloslaskentateorian tilalle on tullut tuloslaskentanormisto.
Arvioin, että tuloslaskennasta luovutaan ja siirrytään kassavirtalaskentaan, mutta en kykene sanomaan, milloin muutos tapahtuu.
Tämä kirjoitussarja on testamenttini yritystaloudelle. Olen hoitanut satojen yritysten talousasioita yli 50 vuoden aikana. Työssäni tärkein oppimani asia on ollut kassavirtalaskenta sekä siihen liittyvä kassavirtakirjanpito, kassasuunnittelu ja kassavirta-ajattelu. Olen kehittänyt näitä asioita systemaattisesti ja soveltanut omissa yrityksissäni. Hetkeäkään en ole epäröinyt, olenko oikealla tiellä.
Kirjoitussarja kassavirta-ajattelusta:
12.2.2021
Kassavirta-ajattelu 1. Kassavirtalaskenta maanläheistä
27.2.2021
Kassavirta-ajattelu 2. Vahva kassavirta parantaa
12.3.2021
Kassavirta-ajattelu 3. Sesonkivaihtelut kurittavat kassavirtaa
26.3.2021
Kassavirta-ajattelu 4. Iso hanke imee kassan kuivaksi
9.4.2021
Kassa-virta-ajattelu 5: Kassasuunnittelu valaisee tulevaisuuden
23.4.2021
Kassavirta-ajattelu 6: Tehokasta kirjanpitoa suoraan tiliotteista
7.5.2021
Kassavirta-ajattelu 7: Kassavirtalaskennan ohjelmistot
21.5.2021
Kassavirta-ajattelu 8: Kassavirtaan perustuva tilitoimistopalvelu
4.6.2021
Kassavirta-ajattelu 9: Kassavirtaverotus on oikeudenmukaista
18.6.2021
Kassavirta-ajattelu 10: Melkein kaikki konkurssit voidaan välttää
2.7.2021
Kassavirta-ajattelu 11: ElämänasenneLassi Mäkinen