Kansanedustajien joululahja yrityksille30.12.2022 | © Talousteema OyMiltä tuntuisi, jos saisit tehdä yrityksesi maksamasta 4.000 euron palkasta 6.000 euron verovähennykset? Tämä on mahdollista vuodesta 2023 lähtien. Ja vuodesta 2024 lähtien voit saada 4.000 euron palkasta jopa 7.800 euron vähennykset. Taitavalla verosuunnittelulla voit venyttää tämän palkan vähennykset enimmillään yli 12.000 euron suuruisiksi.Eduskunta hyväksyi 15.12.2022 lain tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksistä. Se syntyi kansanedustajien lakialoitteesta, mikä on harvinaista, sillä yleensä lait säädetään hallituksen esitysten perusteella. Aloitteen allekirjoittajina oli 142 edustajaa kaikista eduskuntapuolueista. Hallituspuolueiden kansanedustajat kävelivät ministereidensä yli tässä asiassa.
Alun perin hallituksen oli tarkoitus antaa lakiesitys näistä verovähennyksistä, mutta ministerit päättivät olla antamatta sitä eduskunnalle.
Uusi laki tarjoaa mahdollisuuden yrityksille tehdä lisävähennyksiä jo muutenkin verotuksessa vähennettävistä menoista. Yritysten tutkimus- ja kehittämismenothan ovat sellaisinaan vähennyskelpoisia eikä niitä tarvitse edes aktivoida ja vähentää poistoina vuosittain, vaan vähennyksen voi tehdä heti.
Uusi laki sallii tutkimus- ja kehittämismenoista 50 prosentin lisävähennyksen. Esimerkiksi yrityksen palkkaaman tutkijan tai tuotekehittäjän 4.000 euron kuukausipalkasta yritys voi vähentää yhteensä 6.000 euroa verotuksessaan.
Eikä tämäkään riitä, sillä näiden menojen vuosilisäyksestä saa tehdä vielä 45 prosentin ylimääräisen vähennyksen. Tällöin 4.000 euron kuukausipalkka oikeuttaa yhteensä 7.800 euron verovähennyksiin, jos tämä palkka on lisäystä edellisen vuoden tutkimus- ja kehittämismenoihin verrattuna.
Tutkimus- ja kehittämishenkilökunnan palkkojen perusteella saa siis osittain vähentää kaikkiaan jopa 195 % palkkojen euromäärästä.
Vähennysten perusteena on kahdenlaisia menoja: palkkoja ja ostopalveluita. Nämä eivät ole keskenään verrannollisia. Ostetuista tutkimus- ja kehittämispalveluista saa tehdä samat vähennykset, vaikka ostopalvelut sisältävät palkkojen lisäksi henkilösivukulut, yleiskulut ja voitto-osuudet.
Tutkimus- tai kehittämisyhtiö voi lisätä henkilön 4.000 euron palkkaan esimerkiksi 30 % henkilösivukuluja, 20 % yleiskuluja ja 10 %:n voitto-osuuden, jolloin laskun summa on 6.400 euroa. Ostava yritys saa tehdä tässä tapauksessa tutkimus- tai kehittämisyhtiön maksamasta 4.000 euron palkasta vähintään 9.600 euron ja enimmillään 12.480 euron verovähennyksen.
On vain järjestelykysymys, että 4.000 euron palkasta saa tehdä jopa 312 %:n verovähennyksen.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tunnusmerkit ovat kansanedustajien lakialoitteen mukaan luovuus, systemaattisuus, uusien ratkaisujen tuottaminen, onnistumisen epävarmuus ja tulosten monistettavuus.
Hei, nämähän ovat myös yritystoiminnan yleiset tunnusmerkit. Etenkin asiakaskohtaisia palveluja tuottavat yritykset täyttävät hyvin nämä vaatimukset. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi kampaamot, arkkitehtitoimistot ja kukkakaupat.
Onko siis yrittäminen sellaisenaan tutkimus- ja kehittämistyötä, josta saa tehdä runsaskätisiä vähennyksiä verotuksessa?
Kun Verohallinto aikanaan julkaisee ohjeensa tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksistä, se tulee rajaamaan yritysten perustoiminnan näiden vähennysten ulkopuolelle, vaikka kansanedustajat nimenomaan tähdensivät aloitteessaan laajaa tulkintaa. Verohallinto tulee siis jälleen tekemään sitä työtä, joka kuuluisi eduskunnalle, kun kansanedustajat eivät tehneet työtään kunnolla.
Kansanedustajat unohtivat tyystin kaikkein pienimmät yritykset.
Tiukastikin tulkiten pienimmissä yrityksissä yrittäjä tekee yleensä koko ajan kehittämistyötä, mutta esimerkiksi yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa itselleen palkkaa, joten hän ei tällaisia vähennyksiä voi saada. Pienissä osakeyhtiöissäkin osa yrittäjän työkorvauksesta maksetaan osingon ansiotulo-osuutena, jota ei voi käyttää tutkimus- ja kehittämisvähennyksen perusteena.
Hallinnollisen taakan vuoksi pienimpien yritysten ei kannata perustaa erillistä yhtiötä tuottamaan pääyhtiölle tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jolloin vähennysten määrä voisi saavuttaa huippunsa. Lähinnä vain mikroyrityksiä suuremmissa yrityksissä kannattaa perustaa erillinen tutkimus- ja kehittämisyhtiö.
Kun olen lukenut lakialoitteen ja siihen liittyviä muita kirjoituksia, olen jäänyt miettimään, mikä oli kansanedustajien ulostulon tarkoitus. Virallisesti lisävähennyksiä perusteltiin tarpeella ylittää Suomessa tutkimus- ja kehittämismenoissa bruttokansantuotteesta laskettuna neljän prosentin raja.
Tosiasiallinen syy on vaalikiima. Kun eduskuntavaalit ovat taas keväällä, kansanedustajat halusivat nimensä esille ”hyvän” aloitteen allekirjoittajina.
Allekirjoittajista osa edustaa puolueita, jotka ovat kiivaasti vaatineet listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämistä, vaikka se ei edes ole edullista ja se on osittain kaksinkertaista. Tällainen kiristysvaatimus on ristiriidassa lepsun tutkimus- ja kehittämismenojen verovähennysten kanssa.
Osa näistä allekirjoittajista hyväksyi aikaisemmin tulorekisterin perustamisen. Palkkatietojen kerääminen siirrettiin Verohallinnolta ja vakuutusyhtiöiltä henkilökuntaa palkkaavien yritysten ilman korvausta pakkotyönä tehtäväksi. Tämä orjatyö on salakavala yritysten piiloverotuksen muoto, joka yleistyy vuosi vuodelta, kun Verohallinto haluaa säästää omia kustannuksiaan siirtämällä niitä yritysten kontolle.
Lassi Mäkinen 
