Yrittäjät nostettiin tikun nokkaan kivitettäviksi5.5.2020 | © Talousteema OyKun koronavirus tuli voimalla Suomeen, hallitus teki nopeasti päätöksiä yritysten pelastamiseksi. Lehdistö väitti kuntien, Ely-keskusten ja Business Finlandin rahoituspäätöksiä epäoikeudenmukaisiksi ja laittomiksi. Yrittäjiin kohdistettiin kohtuuton vihapuhekampanja.Arvostan nykyistä nuorten naisten johtamaa hallitusta, joka teki nopeasti päätöksiä turhien konkurssien välttämiseksi. Kaoottisessa tilanteessa tehdyt päätökset ovat keskeisiltä osiltaan oikeansuuntaisia, vaikka niissä on puutteitakin.
Rahoitusratkaisut eivät olleet niin huonoja kuin lehdistössä on väitetty. Toimittajien väitteet perustuivat kateuteen, asiantuntemattomuuteen, virheellisiin analyyseihin ja puoluekantaan.
Kuntien, Ely-keskusten ja Business Finlandin tekemien rahoituspäätösten ongelmana on yritysten tilinpäätösten harhaisuus, mutta puutteellisinkin tiedoin päätökset ovat olleet kohtuullisen oikeita. Rahoitusten kriteerit ovat niin täsmällisiä, että vääriä päätöksiä on vaikea tehdä.
Jari Hanska kärjisti Suomen Kuvalehdessä 17.4.2020 seuraavasti: ”Koronarajoituksista kärsivät ravintolat ovat saaneet tukirahaa alle puolet verrattuna it-alaan.” Hän käsitteli jutussaan Business Finlandin jakamia tukia, joiden perusideana on rahoittaa kehittämishankkeita. IT-alalla tällaisia hankkeita on runsaasti mutta ravintola-alalta on vaikea sellaisia löytää.
Kehittämishankkeet ovat tärkeitä Suomen talouden parantamiseksi koronakriisin jälkeen. Nyt on siis paras aika panostaa kehittämiseen ja digitalisaatioon.
Kahvilat ja ravintolat ovat kärsineet koronasta rajusti, mutta ne eivät ole ainoita vaikeuksiin joutuneita yrityksiä. Esimerkiksi taksien, parturien ja hierojien asiakkaat ovat vähentyneet oleellisesti. Tällaiseen tilanteeseen tarvitaan rahoitusta, jolla maksetaan juoksevia kassamenoja. Kuntien myöntämät 2.000 euron rahoituserät ovat juuri oikeanlaista tukea mutta niitä voivat saada vain yksinyrittäjät ja ne ovat liian pieniä.
Niin Suomen Kuvalehti kuin muutkin mediat ovat nostaneet yksittäisiä yrityksiä tikun nokkaan. Tunnetut ja tiettyjä poliittisia kantoja edustavat yrittäjät tulivat pahiten hiillostetuiksi.
TV:stä tutut huutokauppiaat Aki ja Heli Palsanmäki joutuivat Iltalehden hampaisiin. Huutokauppatilaisuudet loppuivat koronan vuoksi, joten Palsanmäkien yritys ryhtyi kehittämään nettihuutokauppaa. Tämä on oivallinen kehittämishanke.
Iltalehti kertoi myös europarlamentaarikko Petri Sarvamaan vaimon Sari Helin-Sarvamaan someyritys Huono Äiti Oy:n saamasta rahoituksesta. Tukea se tarvitsee laajentuakseen elintarvikepuolelle.
Iltalehti moitti näitä yrityksiä siitä, että ne ovat tuottoisan toiminnan tuloksena hyvin varakkaita. Tuottoisasta toiminnasta ja säästäväisyydestä ei ketään pidä moittia. Juuri tällaisilla yrityksillä on parhaat mahdollisuudet toteuttaa kehittämishankkeita ja tätä Business Finlandin rahoituskriteerit edellyttävät.
Palsanmäet saivat lehtikirjoitusten perusteella tappouhkauksia ja heidän talonsa uhattiin polttaa. He päättivät palauttaa saamansa rahoitustuen.
Yle julkaisi 22.4.2020 kirjoituksen, jota varten se oli tehnyt selvityksen 250 rahoitustukea saaneen yrityksen taustoista. Tiedot olivat peräisin vuoden 2018 tilinpäätöksistä, kun rahoituspäätöksissä käytettiin vuoden 2019 tilinpäätöksiä.
Vuonna 2018 osalla tuen saajista ei ollut liikevaihtoa tai se oli hyvin pieni. Osaa yrityksistä pidettiin pöytälaatikkofirmoina, kun postiosoitteena oli postilokero. Joillakin oli ollut useita tappiollisia vuosia ja oma pääoma negatiivinen. Myös maksuhäiriömerkintöjä oli tuen saajilla.
Tällaisilla väitteillä ei ole mitään merkitystä tukea myönnettäessä, jos vuoden 2019 tilinpäätös on kunnossa ja kaikki perityt maksut on hoidettu.
Kirjoituksessa moitittiin osakeyhtiöitä siitä, ettei vuoden 2019 tilinpäätöksiä ollut toimitettu kaupparekisteriin: ”Osakeyhtiölain mukaan kaikkien osakeyhtiöiden on toimitettava tilinpäätös kahden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.”
Osakeyhtiölain 8 luvun 5 §:ssä sanotaan seuraavasti: ”Yhtiön on ilmoitettava tilinpäätös ja toimintakertomus rekisteröitäviksi kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta.” Normaalivuonna tämä tarkoittaa sitä, että kalenterivuoden 2019 tilinpäätös pitää toimittaa kaupparekisteriin 31.8.2020 mennessä. Poikkeuslain mukaan tänä vuonna sen voi toimittaa 30.11.2020 mennessä.
Tilinpäätökset ovat ongelmallisia rahoituspäätöksiä tehdessä ja niitä kritisoitaessa, koska suoriteperusteisen tuloslaskennan mukaisesti tehty tuloslaskelma ja tase antavat yleensä väärän tai puutteellisen kuvan yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Koronakriisin opetuksena kirjanpitolaki pitäisi muuttaa siten, että tilinpäätöksissä esitetään maksuperusteisia kassavirtalaskelmia, koska ne tuottavat tarkasti oikeaa tietoa yrityksen maksukyvystä, joka on olennaisin seikka laman aikana, rahoitusta myönnettäessä ja yritystä kasvatettaessa.
Lue koko kirjoitussarja:
1.
Koodasin uudenlaisen kirjanpitosovelluksen
2.
Avaan kirjanpitoni ytimen
3.
Kassavirtalaskenta voittaa kuusi nolla
4.
Valmistaudu lamaan, vaikka se ei tulisikaan
5.
Yrittäjän piinakevät
6.
Pienet tilitoimistot voivat pelastaa Suomen
7. Yrittäjät nostettiin tikun nokkaan kivitettäviksi
8.
Kovia kokeneet ja fiksut pärjäävät
9.
Tilinpäätöksissä liikaa klappia
Lassi Mäkinen 
